Kun välimiesoikeus hyväksyy sovintosopimuksen, kantaja maksaa valtionmaksun yleisellä tavalla, mutta puolet sen määrästä palautetaan kantajalle. Jos sovintoratkaisu hyväksytään yleisessä tuomioistuimessa, kantajan maksamaa valtion tullia ei palauteta.
Oikeudenkäynnin osapuolten saavutus sovinnollisessa sopimuksessa on yksi peruste tapa saattaa käsittely päätökseen välitystuomioistuimissa, yleisen toimivallan tuomioistuimissa (tuomarit, piirioikeudet). Yksi ajankohtaisista kysymyksistä kantajalle tällaisessa tilanteessa on valtion maksun jakaminen, koska alkuperäisen vaatimuksen esittämisen yhteydessä se maksettiin yleisen menettelyn mukaisesti. Oikeuslaitoksen tyypistä riippumatta prosessilainsäädäntö antaa osapuolille oikeuden sopia valtion verokulujen jakamisesta itse sovinnollisessa sopimuksessa. Esimerkiksi mainitussa asiakirjassa on mahdollista varmistaa, että vastaaja velvoitetaan maksamaan kantajalle puolet maksuun käytetystä määrästä, kehittämään muita sääntöjä. Kun oikeusviranomainen on hyväksynyt sen, sopimus tulee sitomaan osapuolia. Jos sopimukseen ei ole päästy, sovelletaan yleisiä sääntöjä valtion tullimaksujen jakamisesta.
Valtion velvollisuus, kun sovittelumenettely on hyväksytty välitystuomioistuimessa
Jos asiaa käsiteltiin välimiesoikeudessa ja osapuolet sopivat sen lopettamisesta tekemällä sovintoratkaisun, kantaja voi luottaa puoleen maksetun palkkion palauttamiseen. Ainoa ehto on määritetyn sopimuksen hyväksyminen ennen kuin asiasta tehdään päätös, koska sääntöä, joka koskee puolen maksetun määrän palauttamista, ei sovelleta tapauksissa, joissa osapuolet pääsevät sopimukseen jo täytäntöönpanomenettelyn vaiheessa. Varojen saamiseksi kantajan on haettava tuomioistuimen sijaintipaikan verotoimistosta vastaava lausunto, johon on liitetty oikeustoimi ja asiakirja, joka vahvistaa tietyn summan maksamisen verona.
Valtion velvollisuus hyväksyttäessä sovintosopimus yleisen toimivallan tuomioistuimessa
Jos tavallisten kansalaisten välisen asian käsittelyn yhteydessä sovintoratkaisussa saavutetaan tuomari tai käräjäoikeus, lainsäädännössä edellytetään, että osapuolet ratkaisevat itsenäisesti kysymyksen kustannusten jakamisesta tämän sopimuksen tekstissä. Tässä tapauksessa ei sovelleta erityisiä sääntöjä palkkion osan palauttamisesta talousarviosta, joten kantaja ei voi hakea vastaavaa vaatimusta.
Toisin sanoen, jos sopimuksen tekstissä ei ole ehtoja palkkion jakamiselle, kantajalle aiheutuu yksinkertaisesti kustannukset sen maksamisesta yleisen menettelyn mukaisesti. Osapuolet sopimustekstissä sanovat tässä tapauksessa usein vastaajan velvollisuuden maksaa puolet palkkion määrästä kantajan hyväksi.