Rangaistus on kansalaisen rikoslaissa kielto tehdä yhteiskunnalle mahdollisesti vaarallisia tekoja, samoin kuin määrätyt rangaistukset tällaisten tekojen tekemisestä. Venäjän federaation rikoslain erityisosan rikosoikeudellisissa säännöksissä kuvataan, mitkä kansalaisen teot ovat rikollisia ja mitä rangaistuksiin liittyviä seuraamuksia häneen sovelletaan.
Ohjeet
Vaihe 1
Tiedetään, että kaikki yhteiskunnalle vaaralliset laittomat ja syylliset toimet ovat rangaistavia. Yleensä tehty rikos vahingoittaa yhteiskuntaa, yksilöä tai omaisuutta. Siksi kaikista tällaisista kansalaisten teoista rangaistaan valtiolla. Rangaistavuus puolestaan on yksi merkistä rikoksesta.
Vaihe 2
Rikoslain nojalla rangaistavan henkilön tekemää rikosta kutsutaan rikokseksi. Vaarallisimpia rikoksia ovat: vakavien ruumiillisten vahinkojen aiheuttaminen, vakavien ruumiillisten vahinkojen tekeminen kansalaisille ja muut rikokset.
Vaihe 3
Tehdyn rikoksen seurauksena aiheutetaan vahinkoa, jonka luonne on jaettu omaisuuteen ja muuhun kuin omaisuuteen. Esimerkiksi omaisuusvahinko sisältää veropetoksia, varkauksia, omaisuusvahinkoja ja muita rikoksia, joilla on arvoa.
Vaihe 4
Muun kuin aineellisen (moraalisen) vahingon rikkomisesta, josta rikoslaissa säädetään vastuusta, sisältyy: kunnianloukkaus, uhkailu, väärä irtisanominen ja muut yhden henkilön teot, jotka loukkaavat toisen henkilön kunniaa ja arvokkuutta tai heikentävät hänen mainettaan. Siksi henkilöllä, joka on kärsinyt aineellista tai aineellista vahinkoa, on oikeus periä vahingonkorvaus syylliseltä.
Vaihe 5
Rikoslaissa on oikeus soveltaa rangaistusta syyllisen suhteen. Rangaistus on valtion vaikutusvaltaa koskevia toimenpiteitä ja menetelmiä, joihin kuuluu syyllisen oikeuksien ja vapauksien rajoittaminen. Esimerkkejä rangaistuksista ovat sakot, korjaustyö, pakkotyö, vapauden rajoittaminen ja muut toimenpiteet.
Vaihe 6
Rikoslaissa säädettyä rangaistusta sovelletaan tuomioistuimen tuomiolla henkilön tekemästä rikoksesta. Rikoksesta syylliseksi todetun kansalaisen tuomioistuin tuomitsee valtion puolesta.
Vaihe 7
Pääsääntöisesti tuomioistuin ottaa huomioon myös olosuhteet, jotka sulkevat pois kansalaisen toiminnan rikollisuuden tai pahentavat syyllisen rangaistusta. Siten tuomioistuin onnistuu määräämään rikoksentekijälle oikeudenmukaisen rangaistuksen, joka vastaa hänen tekemänsä rikoksen vakavuutta ja luonnetta. Sitten syyllinen kansalainen saa negatiivisen oikeudellisen aseman, jota kutsutaan rikosrekisteriksi.
Vaihe 8
Rikosoikeudellinen rangaistus on tärkein ja tehokas tapa torjua rikollisuutta. Rangaistuksen tarkoituksena on estää rikoksentekijä tekemästä uusia rikoksia, korjata hänet ja palauttaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus. On huomattava, että seuraamukset, joihin liittyy rangaistusuhka, ovat erottamaton osa rikosoikeuden normeja.
