Sopimuksen teknisten virheiden seurauksilla ei pääsääntöisesti ole ratkaisevaa vaikutusta sopimuksen tulkintaan ja toteuttamiseen. Jos nämä virheet vääristävät merkittävästi sopimuksen tarkoitusta, voidaan tarvita lisätodisteita sopimusehtojen todellisesta sisällöstä.
Sopimusten tekniset virheet eivät ole harvinaisia, mutta ne paljastuvat yleensä vasta, kun tarkastellaan asianomaisen sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvää oikeudellista riitaa. Jos tällaisia virheitä paljastetaan sattumalta, jos sopimusosapuolten välillä ei ole ristiriitoja, ne korjataan yleensä yhteisellä sopimuksella, josta riittää lisäsopimuksen tekeminen. Suurimmassa osassa tapauksia tekniset virheet jäävät huomaamatta, koska osapuolet eivät lue kaikkia sopimuksen ehtoja sen toteutusvaiheessa. Tällaisten virheiden havaitseminen voi aiheuttaa suuria ongelmia oikeudellisessa riidassa, jonka aihe seuraa suoraan sopimuksen sisällöstä.
Mitä he tekevät, kun oikeudessa havaitaan teknisiä virheitä?
Siviililaki sisältää selkeät ohjeet minkä tahansa sopimuksen ehtojen tulkinnasta. Juuri näitä normeja tuomioistuimet noudattavat havaitessaan sopimuksessa teknisiä virheitä. Erityisesti sopimuksen merkitys määritetään sen kirjaimellisen sisällön perusteella. Jos tekninen virhe tekee kirjaimellisesta sisällöstä epäselvän, tutkitaan muita sopimuksen ehtoja, joihin verrataan epäselvän lausekkeen sisältöä. Myös tehdyn sopimuksen yleinen merkitys ja osapuolten tahdon suunta otetaan huomioon. Siksi painovirheillä, kirjainten, sanojen, merkkien puuttumisella, epäjohdonmukaisuuksilla ja muilla teknisillä virheillä ei yleensä ole väliä. Tällaiset epätarkkuudet sisältyvät pääsääntöisesti kaikkiin sopimuksen kopioihin, koska ne ovat sallittuja sopimuksen tekstin konekirjoituksen vaiheessa.
Mitä tehdä, jos merkitys vääristyy merkittävästi?
Joskus sopimuksessa havaitaan merkittäviä teknisiä virheitä, jotka vääristävät täysin sopimuksen semanttisen sisällön. Samalla sopimuksen yleinen merkitys tai muut ehdot eivät salli yksiselitteisesti vahvistaa sopimuspuolten todellista tahtoa. Klassinen esimerkki tällaisesta teknisestä virheestä on "ei" -hiukkasen jättäminen pois tai sen liiallinen käyttö osapuolen vastuiden muotoilussa. Tällöin sopimuksen ehdolle voidaan antaa täsmälleen päinvastainen merkitys, ja teknisen virheen olemassaolon osoittaminen voi olla vaikeaa. Tässä tapauksessa laki velvoittaa tuomioistuimen arvioimaan muita asianomaisen toimittamia todisteita. Esimerkiksi osapuolten välinen alustava kirjeenvaihto, jossa sovittiin kiistanalaisen sopimuksen perusehdoista, voi auttaa sopimuksen tulkinnassa.
