Kun useat henkilöt omistavat saman omaisuuden, asia, sellainen omaisuus, asia on näiden henkilöiden yhteisomistuksessa. Laissa erotetaan kaksi yhteisomistustapaa: yhteisomistus ilman osakkeiden jakamista ja jaettu omistus. Pääsääntöisesti omaisuuden omistus jaetaan, ellei yhteisestä yhteisomistuksesta ole säädetty laissa. Siitä huolimatta, kun omaisuuden suhteen toimii yhteisen yhteisomistuksen järjestelmä, asiat ovat hyvin yleisiä: tämä on puolisoiden omaisuutta, joka on hankittu yhdessä ja yksityistettyjä huoneistoja (alkuvaiheessa yksityistäminen sallittiin määrittelemättä osakkeita), samoin kuin talonpoikais- (maatila-) talouden omaisuus.
Ohjeet
Vaihe 1
Ennen osuuden jakamista yhteisestä omaisuudesta on välttämätöntä siirtää omaisuus jaetun omistuksen muotoon. Puolisot voivat tehdä tämän esimerkiksi tekemällä avioliiton solmimisen. Ja Venäjän federaation siviililain (Venäjän federaation siviililaki) 244 artiklan yleisen säännön mukaan siirtyminen yhteisomistusjärjestelmästä jaetun omistuksen järjestelmään tapahtuu kaikkien yhteisomistajien sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä yhden tai useamman yhteisomistajan ilmoittaman vaatimuksen perusteella.
Vaihe 2
Osuuden erottaminen yhteisestä jaetusta omistuksesta tehdään pääsääntöisesti kaikkien osakkeenomistajien sopimuksella (Venäjän federaation siviililain 252 §). Joissakin tapauksissa osakkeen jakaminen on mahdollista luontoissuorituksena, esimerkiksi omakotitalossa voit tehdä erillisen sisäänkäynnin ja käyttää vain osaa talosta. Muissa tapauksissa osakkeen jakaminen luontoissuorituksena on mahdotonta, joten yksi tai useampi jäljellä olevista osakkeenomistajista voi lunastaa osoitetun omistajan osan.
Vaihe 3
Jos sopimukseen ei päästä, kuka tahansa jaetun omistuksen osanottaja voi kääntyä tuomioistuimen puoleen vaatia osuutensa jakamista (Venäjän federaation siviililain 252 §). Tässä on merkitystä myös kohteen jaettavuudella tai jakamattomuudella luonnossa. On pidettävä mielessä, että yhteisten omistusoikeuksien osuudet ovat abstrakteja osakkeita, joita ei ole sidottu esimerkiksi tiettyyn huoneeseen tai talon osaan, jos jatkamme omakotitalon esimerkkiä, siis jaettaessa taloa luontoissuorituksena, tällaisen ihanteellisen osakkeen koko ei välttämättä ole sama kuin todellisen osakkeen, joka voidaan valita. Sanotaan, että omistusosuus on 50%, ja huone ja käytävä, jotka todella voidaan osoittaa erilliselle sisäänkäynnille, muodostavat vain 40% talosta. Tällaisissa tapauksissa omistajalle maksetaan rahamääräinen korvaus muilta (muilta) omistajilta, joiden kiinteistöosuus on kasvanut tällaisen arvonlisäveron vuoksi, tosiasiallisesti omistetun omistusoikeuden osuuden suhteettomuuden kompensoimiseksi. omistaja. Epäsuhta voidaan poistaa paitsi rahallisella myös muulla korvauksella, esimerkiksi palkitsemalla talon vajaan tai muun rakennuksen epäsuotuisalle omistajalle.
Vaihe 4
Jos osakkeen jakaminen luontoissuorituksina on mahdotonta, osakeomistuksessa olevalla osallistujalla on oikeus vaatia osakkeensa arvon maksamista muilta osallistujilta. Toisaalta, jos osanottajan osuus on merkityksetön eikä hänellä ole merkittävää kiinnostusta yhteisen omaisuuden käyttöön, tuomioistuin voi velvoittaa muut jaetun omaisuuden osallistujat maksamaan korvausta tällaiselle osallistujalle edes poissa ollessa hänen suostumuksestaan. Henkilö menettää oikeuden osuuteen yhteisomaisuudesta siitä hetkestä lähtien, kun hän saa korvauksen osuudestaan yhteisessä omaisuudessa.
