Kaikilla rikoksilla on oma koostumuksensa. Rikoksen määrittely sekä syyllisen mahdollinen rangaistus riippuvat sen oikeasta määritelmästä.
Mikä on rikos
Jokaisen rikoksen koostumus koostuu esineestä, objektiivisesta puolesta, aiheesta ja subjektiivisesta puolesta. Rikoksen kohde on sosiaaliset suhteet, joihin tietyt laittomat teot ja toimettomuus loukkaavat. Rikoksen kohteisiin kuuluvat erityisesti: valtiojärjestelmä, yleinen turvallisuus, oikeus, taloudelliset suhteet, omaisuus, ihmisen elämä ja terveys sekä hänen kunniansa ja arvokkuutensa.
Rikoksen aihe on henkilö (t), joka on tehnyt sen. Subjektiivisen puolen näkökulmasta rikoksen kvalifiointiin vaikuttaa osallistujien lukumäärä sekä henkilön ikä ja kunto tiettyjen toimien tekohetkellä. Esimerkiksi henkilöryhmän tekemä rikos on raskauttava seikka. Rikoksen tekeminen intohimoisessa tilassa päinvastoin vähentää vastuuta. Jos henkilö ei rikoksen aikaan ole saavuttanut tiettyä ikää tai sairastanut mielisairautta, tämä voi olla perusta rikosoikeudellisesta vastuusta.
Rikoksen subjektiivinen puoli on ymmärrettävä henkilön sisäisenä suhtautumisena tekemiinsä toimiin (toimettomuuteen). Subjektiivinen puoli voi olla tahallisuus tai huolimattomuus. Subjektiivinen puoli voi myös olla motiivi rikoksen tekemiselle.
Mikä on rikoksen objektiivinen puoli
Objektiivisen puolen muodostavat itse teot tai toimettomuus, mikä muodostaa rikoksen. Niiden on vahingoitettava suojattua suhdetta. Joten jos tehdyt toimet kuuluvat muodollisesti rikoksen piiriin, mutta eivät aiheuta vahinkoa, henkilöä ei voida pitää rikosoikeudellisena vastuussa. Joidenkin rikosten kohdalla myös vahinkojen määrä on tärkeä. Jos henkilö ei ole suuri, henkilö voidaan pitää vain hallinnollisesti vastuussa.
Kunkin rikoksen objektiivinen puoli on esitetty rikoslainsäädännön erityisessä osassa. Objektiivinen puoli voi sisältää myös joukon toimia, joita kaikkia voidaan pitää erillisinä rikoksina. Esimerkiksi rikollinen otti henkilöltä omaisuuden ja tappoi hänet samalla. Silloin tällaisia tekoja voidaan pitää ryöstöinä ja murhina.
Objektiivisen puolen määrittelyyn vaikuttavat paitsi teot, myös rikoksen tekemiseen liittyvät olosuhteet. Täällä ei pelkästään toiminnalla ole merkitystä, vaan myös paikka, aika ja tapa, jolla tietyt rikokset toteutetaan.
