Menemällä tuomioistuimeen vaatimuksia toiselle osapuolelle, henkilö saa kantajan aseman. Nykyinen lainsäädäntö antaa hänelle useita oikeuksia, jotka on tärkeää hävittää asianmukaisesti oikeudenkäynnin aikana.
Mitkä ovat oikeudenkäynnin osapuolten nimet
Useimmissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa riidan osapuolina ovat kantaja ja vastaaja. Myös siviilioikeudelliset kantajat ja vastaajat voivat osallistua rikosoikeudenkäynteihin rikoksen aiheuttamien vahinkojen korvaamista koskevien vaatimusten yhteydessä. Kantajaan ja vastaajaan viitataan osapuolina kanteen yhteydessä, toisin sanoen kun oikeudesta on kiista. Muissa tapauksissa osapuolet voidaan nimetä eri tavalla. Joten takaisinperijä ja velallinen osallistuvat tilaustuotantoon. Julkisissa oikeussuhteissa ja erityismenettelyissä syntyneissä tapauksissa tuomioistuimessa tehdyn muutoksenhakumenettelyn vireillepanija on hakija.
Kantaja on henkilö (laillinen tai luonnollinen), joka hakee oikeuteen loukattujen, kiisteltyjen tai tunnustamattomien oikeuksiensa tai etujensa suojaamista. Kantajiin kuuluvat myös ne, joiden etujen mukaisesti kolmannet osapuolet tekevät vaatimuksen. Puolustajat puolestaan ovat niitä, joille valitukset on osoitettu.
Yhden riidan puitteissa voi olla sekä useita kantajia että 2 tai enemmän vastaajia. Tätä kutsutaan menettelylliseksi osallisuudeksi. Esimerkiksi yksi kantaja voi haastaa useita vastaajia kerralla. Samoin useat kantajat voivat yhdessä vaatia yhtä vastaajaa.
Mitä oikeuksia kantajalla on
Ennen oikeudenkäynnin alkua tuomioistuin selittää osapuolille oikeudet ja velvollisuudet. Tämän jälkeen tuomioistuimen on varmistettava, että niiden sisältö on osapuolille selkeä eikä tarvitse lisäselvityksiä.
Kantajalla on asianosaisena useita prosessuaalisia oikeuksia. Joten hän voi muuttaa vaatimuksen aihetta ja perusteita, hylätä sen tai lisätä tai vähentää vaatimusta. Muutos kanteen kohteessa tapahtuu, kun vaatimuksen ydin muuttuu merkittävästi. Esimerkiksi alkuperäiset perintävaatimukset korvataan omaisuuden luovutuksella. Vaatimuksen perusteet muuttuvat niiden väitteiden tarkistamisen yhteydessä, joihin väitteet alun perin perusteltiin. Samaan aikaan itse vaatimukset pysyvät muuttumattomina.
Kantaja voi aloittaa sovintoratkaisun osapuolten välillä. Se ymmärretään asiakirjana, jossa osapuolet määrittelevät menettelyn keskinäisten vaateiden ratkaisemiseksi. Siitä hetkestä lähtien, kun tuomioistuin on hyväksynyt sovintoratkaisun, asian käsittely lopetetaan.
Kantajalla on myös monia muita oikeuksia. Hän voi esiintyä oikeudessa henkilökohtaisesti tai edustajansa välityksellä, antaa suullisia tai kirjallisia selvityksiä riidan olemuksesta, jättää esityksiä ja haasteita, antaa todisteita ja osallistua niiden tutkimukseen. Uusien todisteiden hankkimiseksi kantaja voi nostaa tuomioistuimen esiin heidän vaatimuksensa. Lisäksi kantajalla on oikeus tutustua kaikkiin asian materiaaleihin ja tehdä niistä otteita ja kopioita, myös teknisten keinojen avulla.
Jos kantaja ei ole samaa mieltä päätöksestä, hänellä on lisäksi oikeus valittaa päätöksestä muutoksenhaku- ja kassaatiomenettelyssä sekä pyytää sen tarkistamista muulla lailla vahvistetulla tavalla.