Perinnön saaminen on vaikea oikeudellinen menettely, jonka aikana on välttämätöntä noudattaa kaikkia sen täytäntöönpanoon laissa asetettuja vaatimuksia, esimerkiksi perinnön vastaanottamiselle asetettua määräaikaa. Jos se kuitenkin puuttuu, voit silti palauttaa oikeudet.
Perinnön jakamista Venäjän federaation kansalaisen kuoleman jälkeen säännellään Venäjän federaation siviililain 3 osassa, joka on rekisteröity maamme lakikoodeksissa numerolla 146-FZ 26. marraskuuta 2001. Erityisesti tämän säädöksen V jakso, jota kutsutaan "perintölaiksi", on omistettu perinnökysymyksille.
Perintöehdot
Kuolleen kansalaisen sukulaisille ja muille lähisukulaisille varattu aika omistusoikeuksiensa vahvistamiseen on määritelty mainitun säädöksen 1154 artiklassa. Tämän artiklan 1 kappaleessa määritetään, että perinnön syntymisaika on kuusi kuukautta sen avaamisesta. Puolestaan yleisessä tapauksessa kansalaisen kuoleman päivämäärä tunnustetaan perinnön avaamispäiväksi. Jos kansalainen todettiin kuolleeksi tuomioistuimen päätöksellä, tätä päivämäärää pidetään asianomaisen tuomioistuimen päätöksen päivänä.
Joissakin tapauksissa määritettyä ajanjaksoa voidaan muuttaa. Ensinnäkin tällainen tilanne voi syntyä, kun yksi tai useampi perillinen tunnustetaan kelvottomiksi, minkä seurauksena heiltä evätään perintöoikeus. Jos tässä tapauksessa oikeus saada se ilmenee muilta henkilöiltä, heillä on mahdollisuus käyttää oikeuksiaan kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona alkuperäiset perilliset julistettiin kelvottomiksi. Jos vainajan sukulaisille syntyi tällainen oikeus johtuen siitä, että toinen perillinen luopui oikeudestaan, he voivat solmia perinnön kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kuuden kuukauden jakso on päättynyt kansalaisen kuoleman jälkeen. tai hänen tunnustamisensa kuolleeksi.
Hyvä syy määräajan puuttumiseen
Näin ollen perinnön vastaanottamiselle asetetun määräajan puuttuminen tarkoittaa, että vainajan sukulainen menettää oikeuden saada omaisuutensa. Samaan aikaan, jos syyt, joiden vuoksi tällaista määräaikaa ei ole käytetty, perilliseen voidaan palauttaa oikeuksiinsa.
Tätä varten nykyisessä lainsäädännössä säädetään mahdollisuudesta mennä oikeuteen hakemuksella perinnön hyväksymisajan palauttamiseksi. 1155 artiklan 1 kohdassa todetaan, että kohdassa voidaan tunnustaa se, että perillinen ei tiennyt tai ei voinut tietää testamentin haltijan kuolemasta, päteväksi syyksi laiminlyönnille. Lisäksi tämä siviililain osa sallii pätevien ja muiden syiden tunnustamisen tuomioistuimen harkinnan mukaan. Tässä tapauksessa hakijan on toimitettava asiakirjat, jotka vahvistavat tällaisten syiden vaikutuksen. Lisäksi hänen on haettava oikeuteen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun näiden syiden vaikutus on lakannut, esimerkiksi hän sai tietää sukulaisen kuolemasta.
Lisäksi toinen vaihtoehto perinnölle eräpäivän jälkeen on kaikkien muiden perillisten kirjallinen suostumus. On selvää, että tässä tapauksessa sukulaisen, joka on myöhästynyt vainajan omaisuuden hyväksymiselle asetetusta määräajasta, on todistettava sukulaisilleen eikä tuomioistuimelle, että syyt, joiden vuoksi hän on ylittänyt määräajan, ovat pätevät.
